Tietotekniikka

Mitä kaikkien tulisi tietää tietotekniikasta?

Tietotekniikan käsite laajenee sitä mukaa, kun tiede ottaa harppauksia eteenpäin. Informaatioteknologialla (IT) eli tietotekniikalla tarkoitetaan tietokoneen tai tietoliikenteen avulla tehtävää tiedostojen ja tietueiden luontia, muokkausta, hakua ja tallennusta. Siis suomeksi sanottuna: kaikki, mitä tietokoneellasi, puhelimellasi, tabletillasi ja älytelevisiollasi teet, voidaan laskea tietotekniikan hyödyntämiseksi. Arjen tietotekniikka onkin usein sähköpostien kirjoittamista, papereiden tulostamista ja vaikkapa diaesitysten luomista, mutta varhaisimmiksi IT-laitteiksi voidaan joissain piireissä laskea mekaaniset kirjoituskoneet, kellokortit ja laskukoneet. Siitä ollaan yleisesti samaa mieltä, että informaatioteknologian historia on alkanut viimeistään 1940-luvulla. Silloin kehitettiin ensimmäiset tietokoneet sotilaskäyttöön ja tasan vuonna 1950 Konrad Zusen Z4-niminen laite julkaistiin markkinoille maailman ensimmäisenä kaupallisena tietokoneena.

Ensimmäiset 40- ja 50-luvuilla valmistetut tietokoneet nojasivat pitkälti elektroniputkiteknologiaan, mutta 50-luvun puolivälin jälkeen transistorit syrjäyttivät elektroniputket ja koneiden laskentatehot nousivat huomattavasti. Nämä niin sanotut “toisen sukupolven tietokoneet” hallitsivat vielä suhteellisen kapeita tietokonemarkkinoita kymmenkunta vuotta, kunnes alan valtasi mikropiiritekniikka. Mikropiireillä varustetut laitteet olivat mikroprosessorilla toimivien tietokoneiden esimuoto ja siihen teknologiaan perustuu yhä tänäkin päivänä eri älylaitteiden toiminta. Vaikka Suomi tunnetaan nykyään etenkin ohjelmisto-osaamisestaan, hullaannuttivat 1970-luvulla kotimaiset Telmac-tietokoneet teknologiasta kiinnostuneet ja näitä mikrotietokoneiden rakennussarjoja myytiinkin Suomessa hurjia määriä. Telmac TMC-600 olikin yksi harvoista täysin Suomessa valmistetuista ja suunnitelluista tietokoneista, mutta sen suosio jäi verrattain vähäiseksi suuren kuluttajahinnan vuoksi. Nykyinen tietotekniikan kehityksen ja tuotesuunnittelun painopiste on kannettavissa tietokoneissa, tableteissa ja älypuhelimissa sekä niiden oheistuotteissa, täysin pöytäkoneita kuitenkin unohtamatta. Laitteiden suoritustehon noustessa komponenttien vaatima fyysinen tilantarve vähenee ja tästä syystä isot pöytämalliset tietokoneet ovatkin varsinaisia tehomyllyjä tänä päivänä.

Mitä tietotekniikalla voi tehdä?

Jos tietokoneista ei tiedä sen enempää kuin että mikä on hiiri ja mikä on näyttö, voivat grafiikkapohjaisten tietokoneiden perustoiminnotkin tuntua toisaalta itsestään selviltä, mutta samalla myös jopa epäuskoisen monimutkaisilta. Esimerkiksi pelkästään hiiren eli kursorin käyttöön ja ohjelmoimiseen liittyy paljon matematiikkaa ja sumean logiikan soveltamista. Pysähdy hetkeksi ja liikuttele hiirtä ruudullasi. Keskity kursorin liikekaareen eri nopeuksilla: mitä nopeampi liike on, sitä pidemmän matkan kursori liikkuu ruudulla. Jos puolestaan liike on todella hidas, osoitin kulkee vain muutamia senttejä ruudulla ennen kuin hiirikädeltä loppuu tila työpöydältä tai kosketuslevyltä. Kursorin kulkema matka ei siis ole suoraan verrannollinen hiiren liikkeeseen, vaan käyttöliittymä tekee jatkuvasti laskelmia ja muita taustaprosesseja, joilla osoittimen liike saadaan joka kerran optimoitua täydelliseksi. Ja kun kaikki tämä on vain yksinkertaistettu kuvaus hiiren toiminnasta, voi IT-noviisi vain kuvitella, mitä kaikkea lähdekoodien syövereistä löytyykään.

Yksi parhaista puolista tietotekniikassa on se, että käytännössä kaikki on tietokoneen ruudulla mahdollista, jos sen vaan osaa joku toteuttaa. Erilaisia ohjelmistokieliä löytyy Pythonista C++:aan ja Perlistä JavaScriptiin ja tyylisäännöstöjä, kuten CSS (jota myös usein virheellisesti ohjelmistokieleksi kutsutaan) on myös vino pino. Parhaimmat koodaajat osaavat useita ohjelmointikieliä ja osaavat valita aina parhaan kielen käyttötarkoituksen mukaan. Koska kaikki tietokoneen ruudulla näkyvä on ihmisten aikaansaamaa, myös mahdolliset ohjelmistovirheet eli “bugit” ovat usein jääneet koodiin inhimillisten virheiden takia. Koodia kirjoittaessa täytyy ottaa huomioon lukuisia syy-seuraussuhteita, variaatioita ja käyttöskenaarioita ja siitä syystä isotkin yhtiöt, kuten Apple ja Windows julkaisevat säännöllisin väliajoin päivityksiä ohjelmistoihinsa, joissa käyttö- tai tietoturvaongelmia tilkitään.

Tietotekniikan merkitys yhteiskunnassa

Mitä pidemmälle tietotekniikka kehittyy, sitä riippuvaisemmaksi yhteiskunta ja sen tukipalvelut tulevat IT:stä. Maailma sähköistyy päivä päivältä enemmän ja se lisää jatkuvasti sähkönkulutusta niin yritys- kuin kuluttajakäytössäkin. Vielä muutamia vuosia takaperin oli vallalla ajatus, että tietotekniikka oli käytännössä aina vihreämpi vaihtoehto, oli sitten kyseessä kirjeiden lähettäminen tai tekstien tuottaminen. Laitemäärän jatkuvan kasvamisen myötä laitevalmistajien on kuitenkin ollut pakko reagoida ympäristötietoisten käyttäjien vaateisiin ja ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan erilaiset ekosertifikaatit ja hiilipäästöjen vähennyskampanjat. Pienille, muutamia koodareita työllistäville ohjelmistoyrityksille vihreän ajatusmaailman vaaliminen ei ole kovinkaan haastavaa, mutta IBM:n tai Googlen kaltaiset tuhansien työntekijöiden megayhtiöt tekevät suuria ympäristöpoliittisia linjauksia pelkästään sähköntuotantomenetelmiään valitessaan, sekä jäähdytysjärjestelmiä suunnitellessaan.

Ilman tietoteknisiä ratkaisuja nykyajan maailma ei käytännössä toimisi lainkaan. Jokainen törmää kymmeniin, ellei satoihin tietoteknisiin sovelluksiin päivittäin. Liikennevalot, ovien liikkeentunnistimet, kassajärjestelmät ja radiolähetykset ovat arkisimpia tietotekniikkaa hyödyntäviä asioita heti tietokoneiden, puhelinten ja tablettien jälkeen. Isot tuotanto- ja ohjauslaitokset ydinvoimaloista liikennevirastoon nojaavat vahvasti päivittäisessä tekemisessä tietotekniikkaan, vaikkakin sähkö- ja laitevioille immuuneja varajärjestelmiä tämänkaltaisista laitoksista aina löytyykin. Puettavan älyteknologian käyttösovellukset yleistyvät lähitulevaisuudessa – tällä hetkellä älykellot ja sykevyöt ovat yleisimpiä älypuhelimen lisävarusteita kuulokkeiden jälkeen. Biometristä dataa keräävät älysormukset voivat tulevina vuosina auttaa ennakoimaan sairaskohtauksia ja elintapasairauksien puhkeamista ja ehkä vielä jonain kauniina päivänä ihon alle istutettavat yksilölliset mikrosirut yleistyvät. Eivätkä ne ole tieteisutopiaa enää vuonna 2018: erilaisia kokeiluja mikrosiruista on jo tehty maailmalla, mutta laajamittaista käyttötarvetta niille ei ole vielä keksitty. Autoteollisuus on yksi IT-yrityksiä eniten kiinnostavimmista aloista ja esimerkiksi Tesla ja Google ovatkin pioneereja etäohjattavien autojen kehityksessä.

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *