Tietotekniikka

Kodin yleisimmät tietokoneongelmat

Tietotekniikka on hienoa: se mahdollistaa monia asioita, joista vielä 20 vuotta takaperin haaveilimme. Voimme tehdä töitä käytännössä missä ja milloin vain kannettavilla tietokoneilla, pystymme tarkistamaan sähköpostit vaikka bussissa istuessa älypuhelimen näytöltä ja kaukaiset sukulaiset ovat vain yhden videopuhelun päässä. Mutta koska tabletit, puhelimet ja tietokoneet ovat täynnä kuluvia komponentteja, silloin tällöin laitteisiin tulee pieniä vikoja ja käyttöä haittaavia ongelmia. Toisinaan vika ei kuitenkaan ole fyysinen, vaan ongelma on ohjelmistossa, mutta tätä ei aina loppukäyttäjä näe. Ohjelmistopuolen viat ovat yleensä suhteellisen helppoja korjata joko itse tukioppaita ja netin opetusvideoita seuraamalla, tai viimeistään alan ammattilaisen käsittelyssä pahimmat bittisolmut avautuvat hetkessä. Puolestaan fyysiset viat, kuten juotosten pettäminen tai kovalevyn hajoaminen vaativat toisinaan jopa laboratoriomaiset korjausolosuhteet sekä paljon aikaa ja rahaa.

Tässä tekstissä keskitytään kuitenkin ainoastaan huomattavasti yleisimmin esiintyviin ohjelmistopuolen vikoihin. IT-ammattilaiset ja softien asiakaspalvelijat pitävät huolen, että käyttäjän ei tarvitse olla kovan luokan koodiosaaja ratkoakseen tavanomaisimpia tietokoneongelmia, mutta muutamia perusasioita kannattaa pitää mielessä. Nyrkkisääntö numero yksi on se, että mikäli mikä tahansa ohjelma jumittuu tai kaatuu toistuvasti ilman sen suurempaa näkyvää syytä, tietokone tulee käynnistää uudelleen. “Oletko bootannut koneen?” on nimittäin ensimmäinen kysymys, joka tietokonehuoltoliikkeessä joka tapauksessa kysyttäisiin. Monet ohjelmistopuolen viat ratkeavatkin juuri uudelleenkäynnistyksellä, sillä kun tietokone suljetaan, käynnistyslevyltä pyyhkiytyy erilaisia väliaikaisia työtiedostoja (niin sanottuja cache-tiedostoja), jotka hävitessään voivat parantaa ohjelmien ja koko koneen suorituskykyä. Tietokone on monimutkainen tekninen kokonaisuus, jossa komea graafinen käyttöliittymä on vain jäävuoren huippu kaikesta siitä, mitä näytön ja näppäimistön alta löytyy.

Worried businessman working in office. Thinking with head In Hands.

“Sivua ei voida ladata”

Laitteisto- ja ohjelmistovikojen lisäksi on olemassa myös kolmas tietokoneongelmien pääkategoria: verkkoviat. Internetongelmien taustalla toki voi olla myös hardware- tai software-peräisiä seikkoja, mutta valtaosa verkkovioista johtuu joko väliaikaisesta häiriöstä lähiverkossa tai palvelinongelmista, joihin loppukäyttäjällä ei ole mitään osaa eikä arpaa. Nettiongelmia kannattaa lähteä aina puimaan systemaattisesti reitittimestä koneeseen: toimiiko reititin (palaako siinä merkkivalot, toimiiko samassa verkossa olevat muut laitteet ja niin edelleen), onko tietokoneessa Wi-Fi-yhteys päällä ja onko kone yhteydessä reitittimeen ja viimeisenä, toimiiko nettiyhteys, jos yhteyden muodostaa Wi-Fin sijasta internetkaapelilla. Jos näitä kolmea vaihetta seuraamalla tietokoneen tai muunkaan älylaitteen Wi-Fi-yhteys ei toimi, kannattaa soittaa palveluntarjoajalle. Jos ainoastaan tietokoneen nettiyhteyden kanssa on ongelmia, mutta muut laitteet toimivat moitteetta, kyse on lähes aina koneen virheellisistä internetasetuksista tai palomuurista, joka estää yhteyden muodostamisen.

“Tulostinta ei löydy”

Tietokoneeseen liittyvät ongelmat eivät lopu itse koneeseen, vaan joskus myös lisälaitteet aiheuttavat harmaita hiuksia. Ehkä kaikista yleisin lisälaite näppäintä ja hiirtä lukuun ottamatta on tulostin, sillä löytyyhän sellainen jo miltei joka kodista ja työpaikasta. Aiemmin tulostimien mukana toimitettiin asennuslevyjä tai -diskettejä, joilta piti ensin asentaa ajurit koneelle, ennen kuin tulostinta alettiin varsinaisesti kytkemään. Nykyään ajurien asennuksen riesa on lähestulkoon kokonaan poistunut maailmasta, sillä suurimmat ja myydyimmät laitevalmistajat asentavat jo tehtaalla yleisimmät tulostinajurit käyttöjärjestelmään. Jos siis vielä 15 vuotta sitten tulostimen asennukseen tarvittiin jonkin verran tietokoneosaamista, tänä päivänä sitä ei tarvita käytännössä lainkaan. Yksinkertaisimmillaan tulostimen asennus hoituu niin, että käyttäjä liittää tulostimen koneeseen kiinni USB-johdolla ja klikkaa muutamaa asennusruutua. Iso osa moderneista tulostimista tukee myös verkkotulostusta, joten johtoja koneen ja tulostimen välillä ei välttämättä tarvita lainkaan.

“Ohjelma lakkasi toimimasta”

Kryptiset ja niukasti informaatiota sisältävät “ohjelma lakkasi yllättäen toimimasta” -virheilmoitukset saavat tietokonealan ammattilaisetkin näkemään punaista. Joskus tuo hermoja raastava ponnahdusikkuna sisältää yksityiskohtia kaatumisen syistä, mutta niiden tulkitsemiseen vaaditaan usein koodinlukutaitoa. Mikäli kaatumislogi (crash log tai error log) kuitenkin ruudulle ilmestyy, kannattaa se lähettää kaatuneen ohjelman luoneelle yritykselle. Crash logit ovat korvaamatonta debug-materiaalia ohjelmistoyrityksille, sillä mitä tarkempia tietoja ne saavat kaatumishetken olosuhteista (mitä koneella tehtiin, mikä kone on kyseessä ja niin edelleen), ohjelmistoa voidaan päivittää vikasietoisemmaksi. Tavallinen tietokoneen käyttäjä ei voi käytännössä tehdä mitään, jos ohjelma yllättäen kaatuu, mutta mikäli kaatuilu on toistuvaa tai juuri tietyssä tilanteessa esiintyvää, kannattaa selvittää ohjelman soveltuvuus juuri omalla käyttöjärjestelmälle ja ohjelmistoversiolle. Kuten jo aikaisemmissa kappaleissa mainittiin, tietokoneen käynnistäminen uudelleen voi poistaa ongelman kokonaan.

Kun kaikki kaatuu

Yksittäisten ohjelmien kaatumisesta usein selvitään koneen uudelleenkäynnistämisellä ja muutamalla voimasanalla, mutta kun koko kone lopettaa toimimisen, taustalla voi olla vakavampiakin ongelmia. “Blue screen of death” on valitettavan tuttu Windows-käyttäjille ja sillä tarkoitetaan käyttöjärjestelmän vikailmoitusta tilanteessa, jossa istuntoa ei voida palauttaa. Suomeksi sanottuna tietokone yksinkertaisesti sammuu ja kaikki tallentamattomat tiedot menetetään. Muutkin käyttöjärjestelmät kärsivät toisinaan samanlaisista suuremmista järjestelmävioista, mutta juuri Windowsin sininen “kuolemanruutu” on vakiintunut tietokonealalla käsitteeksi. Kun koko järjestelmä kaatuu, kyse ei ole enää yksittäisistä oikuttelevista ohjelmista, vaan koneen kaatumiseen saattaa johtaa esimerkiksi prosessorin liiallinen kuormittuminen ja siitä johtuva koneen ylikuumeneminen. Kaatumisen voi pyrkiä estämään sulkemalla eniten kuormittavia prosesseja (eli ohjelmia tehtävänhallinnan kautta), kun ensimmäiset oireet ylikuormittumisesta ilmenevät. Näitä oireita ovat muun muassa tuulettimen nopeuden voimistuminen.

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *