Tietotekniikka

Kurkistus Saapuneet-laatikkoon

Sähköposti on monille ihmisille tuttu tapa kommunikoida ja sillä tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevien viestien välittämistä tietokoneella. Viestit sijoitetaan useimmiten tietoverkkoon sähköpostin lähettämisen ja saapumisen ajaksi. Sähköpostia eli e-mailia pidetään nopeana tapana tavoittaa vastaanottaja, ja se on korvannut pitkälle erityisesti faksien lähettämisen, mutta myös tekstiviestien lähetyksen. Sähköposteja välitetään netin kautta SMTP-protokollan avulla. Yleisimmät protokollat ovat POP3 ja IMAP. Sähköpostin etuna voidaan pitää sen edullisuutta ja nopeutta. Monet palveluntarjoajat tarjoavat sekä ilmaisia että maksullisia sähköpostilaatikoita. Sähköposti on mahdollista lähettää muutamissa sekunneissa jopa toiselle puolelle maapalloa ja paljon edullisempi kuin tavallinen kirje. Käyttäjän tarvitsee maksaa vain Internet-yhteydestään. Internet-verkon ei ole välttämätöntä olla auki sähköpostia laatiessa, vaan sen voi kirjoittaa etukäteen ja aukaista yhteyden silloin kun sähköposti on valmis lähetettäväksi.

Sähköpostin kehittäjänä pidetään Ray Tomlinsonia ja sähköpostin ensimmäiset versiot katsotaan ajoittuneen 1960- ja 1970-luvuille. Aikaisempien sähköpostijärjestelmien käyttö edellytti molempien osapuolten samanaikaista tietokoneen käyttöä. Sähköpostin historia on tärkeä jo siitäkin syystä, että sen rooli on ollut keskeinen nykyisen Internetin synnyssä. Voidaan sanoa, että sähköposti on muuttunut vuosien saatossa huomattavasti vähemmän kuin moni muu tietotekniikkaan liittyvä osa-alue. Esimerkkinä tästä voidaan mainita se, että 1970-luvulla lähetetty sähköposti muistuttaa suuresti nykyistäkin sähköpostia. Nykyinen englanninkielinen e-mail termi ajoittuu 1990-luvulle. Nykyisin yhä useammin myös termillä ”mail” tarkoitetaan juuri sähköpostia. Uudet sähköpostijärjestelmät käyttävät useimmiten Internetiä, tätä ennen sähköposteja käytettiin ARPANET-järjestelmän kautta. Tämän siirtymän kautta syntyi aiemmin mainittu SMTP, johon nykyinen järjestelmä perustuu. Suomi liitettiin Internetiin vuonna 1988, näihin aikoihin on Suomessakin lähetetty ja vastaanotettu ensimmäinen sähköposti. Siitä kenelle tämä ensimmäinen sähköposti lähetettiin, ei ole tietoa.

Erilaisia palveluntarjoajia

Sähköposti on mahdollista avata lukuisilta eri palveluntarjoajilta. Moni saa sähköpostiosoitteen esimerkiksi työpaikaltaan tai oppilaitokseltaan. Markkinoilla on myös lukuisia sähköpostiohjelmia, kuten Microsoft Outlook ja Gmail. Suomalaisia sähköpostipalveluita ovat muun muassa suomi24.fi ja luukku.com. Useat etsivät myös muita kuin suomalaisia ja amerikkalaisia sähköpostipalveluita. Moni on tyytyväinen esimerkiksi saksalaisiin sähköpostipalveluihin, kuten gmx.de tai web.de. Tunnettuja venäläisiä sähköpostipalveluja ovat muun muassa mail.ru, yandex.ru ja rambler.ru. Jotkut palvelut, kuten yandex on mahdollista saada myös englanniksi. Muita mielenkiintoisia sähköpostipalveluita ovat muun muassa portugalialainen sapo.pt. Moni sähköpostipalvelu tarjoaa mahdollisuuden valita eri päätteistä. Esimerkiksi yahoo-palvelu on tunnettu siitä, että se on olemassa lukuisilla eri maatunnuksilla. Mail.com on taas tunnettu siitä, että se tarjoaa lukuisan määrän eri päätteisiä sähköpostiosoitteita. Palvelusta voit saada esimerkiksi vironmentalist.com- tai americamail.com-loppuisen sähköpostiosoitteen.

Miksi tarvitset sähköpostiosoitteen?

Moni ajattelee, ettei hän tarvitse sähköpostiosoitetta. Sähköposti kuitenkin helpottaa usein kommunikaatiota. Tavallisen postin kulkeminen voi kestää päiviä, kun taas sähköposti on nopea viestintäkeino. Sähköpostin kautta voi lähettää niin lyhyitä ja ytimekkäitä viestejä kuin myös pidempiä kirjeitä. Perinteinen tekstiviesti on menettänyt suosiotaan viime vuosina, ja se soveltuu ainoastaan lyhyempien viestien lähettämiseen. Älypuhelimet ja sähköpostin helppo käyttö puhelimessa on myös johtanut tekstiviestien suosion vähentymiseen. Toisaalta älypuhelimella voi käyttää lukuisia pikaviestinpalveluja, kuten whatsapp ja viber. Monissa palveluissa vaaditaan kuitenkin sähköpostia. Esimerkiksi jokaisella yliopisto-opiskelijalla on oma sähköpostiosoite. Sähköpostista onkin tullut monille ihmisille osa arkipäivää, ja monet ihmiset tarkistavat sähköpostinsa useita kertoja päivässä. Älypuhelimet ovat myös vaikuttaneet siihen, kuinka nopeasti ihmiset näkevät sähköpostinsa – usein älypuhelimen käyttäjän on mahdollista saada reaaliaikainen tieto saapuneesta sähköpostista.

Uuden sähköpostiosoitteen hankinta

Moni myös haluaa vaihtaa sähköpostipalveluntarjoajaa tai avata uuden sähköpostiosoitteen saman palveluntarjoajan kautta. Tähänkin on olemassa useita eri syitä. Joku haluaa vaihtaa palveluntarjoajaa vaihtelun vuoksi, jollekin toiselle tärkeää on luoda useita sähköpostiosoitteita eri tarkoituksiin. Esimerkiksi jollekin on tärkeää, että viralliset sähköpostit tulevat yhteen sähköpostiosoitteeseen, mainokset tms. toiseen osoitteeseen ja ystävien kanssa kommunikaatio tapahtuu kolmannessa osoitteessa. Tämä voi olla hyvä keino välttää roskapostia sähköpostissa, joka on tarkoitettu esim. henkilökohtaiseen viestintään ystävien kanssa. Sähköpostipalveluissa on myös lukuisia eroja, ja erot voivat vaikuttaa palveluntarjoajan vaihtoon. Esimerkiksi jotkut palveluntarjoajat antavat enemmän ilmaista tilaa kuin toiset. Sähköpostiosoitetta on hyvä pohtia, koska moni käyttää samaa osoitetta useita vuosia ja monet henkilöt näkevät sen. Esimerkiksi huumorilla tehty poliittisen kannan ilmaiseva sähköpostiosoite ei välttämättä ole hauska toiselle osapuolelle.

Millainen on hyvä sähköpostiosoite?

Tämä on kysymys, johon ei ole yhtä vastausta. Ehkä yleisin tapa on valita oma nimi sähköpostiin. Erityisesti jos sähköposti on käytössä virallisemmissa tarkoituksissa, voi tämä olla paras valinta. Aina ei ole kuitenkaan helppoa löytää vapaata osoitetta. Esimerkiksi Pekka Virtasen voi olla vaikea saada sähköpostiosoitetta nimellään. Erityisesti suurimpien palveluntarjoajien kohdalla tämä on usein mahdotonta, ja käyttäjän vaihtoehdoksi jääkin muuttaa osoitetta jollain tavalla tai valita jokin pienempi palveluntarjoaja. Pekka Virtanen voi esimerkiksi yrittää jotain harvinaisempaa sähköpostitunnusta esimerkiksi mail.com-sivustolla tai valita jokin ulkomaisen sivuston, jossa ei ole paljon suomalaisia käyttäjiä. Myös esimerkiksi numeroiden lisääminen on yksi vaihtoehto. Monet valitsevat jonkun persoonallisen sähköpostiosoitteen, joka voi olla hyvä valinta erityisesti silloin, kun käyttäjä ei halua tuoda nimeään esille osoitteessaan ja pitää kiinni yksityisyydestään.

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *